Lääkkeellinen hoito

Lääkkeellinen hoito

Hyvä tietää ADHD-lääkehoidosta:

  • Suunnitellaan aina yksilöllisesti.
  • Tarkoituksena on lievittää oireita ja tehostaa lääkkeetöntä hoitoa.
  • Käyttöön ja mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Lääkehoidon aloittaminen on ajankohtaista viimeistään silloin, kun muut tukitoimenpiteet eivät yksistään riitä. Se saatetaan myös aloittaa heti diagnoosin asettamisen jälkeen muiden tukitoimien ohella. Tukitoimia ei kuitenkaan ole aina saatavilla ja silloin voidaan aloittaa lääkehoito osittaisena tukitoimena. Lääkehoito voi olla myös ajankohtainen, kun ADHD-oireiluun sisältyy neurologisia vaikeuksia, kuten esimerkiksi oppimisvaikeuksia. Lääkehoitoa ei yleensä aloiteta alle kuusivuotiaille, vaikkakin se on mahdollista erittäin vaikeassa tilanteessa.

ADHD:n hoidossa käytetään eri lääkkeitä riippuen iästä, tilanteesta ja tarpeesta. Lääkitys voi olla jatkuvaa päivittäistä tai tarvittaessa otettavaa, kunkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Nuorten ja aikuisten hoitoa suunniteltaessa on hyvä keskustella myös päihteiden käytöstä ennen lääkkeen valintaa.

Tavallisimpia lääkkeitä ovat keskushermostoa aktivoivat psykostimulantit (metyylifenidaatti, deksamfetamiini, lisdeksamfetamiini) tai vaihtoehtoisesti ei-stimulantit (atomoksetiini, guanfasiini). Näiden tarkoituksena on lievittää oireita sekä tukea ja tehostaa lääkkeetöntä hoitoa. Erityistilanteissa lääkäri voi määrätä ADHD:n hoitoon myös muita, kuin edellä mainittuja valmisteita, jos katsoo ne kokonaistilanteen kannalta sopivammaksi hoidoksi. Lisäksi ADHD:n lääkehoidossa tulee myös huomioida liitännäisdiagnoosit ja niihin käytettävä lääkitys yhteisvaikutuksien varalta.

Lääkkeetöntä hoitoa jatketaan lääkehoidon rinnalla, niiden on tarkoitus tukea toisiaan. Onnistunut lääkehoito lisää ADHD-oireisen henkilön kykyä hyötyä mahdollisesta kuntoutuksesta, esimerkiksi käytöshallintaan tähtäävistä käyttäytymis- ja psykoterapioista. Lääkehoidon pituus vaihtelee hyvin paljon tilanteesta riippuen. Se on usein pitkäkestoista kestäen useita vuosia, mutta tarvetta tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Ensimmäinen seurantakäynti lääkehoidon aloittamisen jälkeen on yleensä jo kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen hoitoa seurataan tyypillisesti noin puolen vuoden välein, mutta seurantakäyntejä voi olla useamminkin tarpeen niin vaatiessa.

Elämänlaatua voi parantaa oikealla hoidolla!

Share on Facebook86Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0