ADHD nuorella

ADHD nuorella

ADHD muuttaa muotoaan iän myötä. Erityisesti motorinen ylivilkkaus saattaa vähentyä murrosiässä. Käytännössä nuoren ADHD näkyy yleensä tarkkaavaisuus ja keskittymisvaikeuksina, vaikeuksina itsekontrollissa, välinpitämättömyytenä, uhmakkaana ja aggressiivisena käytöksenä tai sosiaalisina ongelmina vanhempien, opettajien ja kavereiden kanssa. ADHD-oireinen nuori saattaa myös alisuoriutua koulussa ja opiskeluissa, myöhästelee ja unohtelee, huone ja koulureppu ovat epäsiistit sekä hänellä on useita keskeneräisiä tehtäviä ja töitä, joista oikein mitään ei tule tehtyä kunnolla. Kaikki tämä saattaa aiheuttaa nuoressa erilaisuuden tunnetta, sosiaalista arkuutta ja itsetunto-ongelmia.

Harrastukset ja hyvä kaveripiiri ovat ADHD-oireisen nuoren tärkeitä voimavaroja.

Välitöntä mielihyvää ja voimakkaita tunnekokemuksia hakeva käyttäytyminen on tyypillistä nuorille.
ADHD saattaa korostaa tätä käyttäytymistä. ADHD-oireiset nuoret voivat herkemmin kokeilla esimerkiksi päihteitä tai he voivat joutua useammin tapaturmiin elämyshakuisuutensa vuoksi. Diagnoosin alle ei kuitenkaan tule lakaista kaikkia tarkoituksellisia hölmöilyjä. Erityisesti murrosiässä kaveriporukalla on merkittävä rooli sen suhteen miten paljon nuori lähtee testaamaan rajojaan. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri auttavat kanavoimaan ADHD-oireisen nuoren tunteiden kuohuntaa ja energiaa positiivisella tavalla.

Aina ei ole kyse ADHD:sta, vaikka nuori on impulsiivinen, tarkkaamaton ja tunnereaktioiltaan ääripäästä toiseen herkästi ailahteleva. Nuoruuteen itsessään liittyy monenlaisia muutoksia ja tulevaisuuden suhteen isoja päätöksiä, jotka askarruttavat mieltä sekä aiheuttavat levotonta oloa ja voimakkaita tunnekuohuja. Käyttäytymisen haasteet voivat liittyä täysin tähän nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen. Jos nuoren käytös kuitenkin aiheuttaa selvää huolta, niin varhainen puuttuminen, avun etsiminen ja mahdollisten tukitoimien järjestäminen kotona ja koulussa tai opinnoissa voivat merkittävästi vahvistaa nuoren hyvinvointia nyt ja tulevaisuutta ajatellen.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö diagnosoidaan yleensä alakouluikäisenä, mutta joskus sen tunnistaminen saattaa viivästyä nuoruuteen tai aikuisuuteen asti. Mitä myöhäisemmällä iällä ADHD:ta epäillään, sitä vaikeampaa yleensä on sen diagnosointi ja hoidon aloittaminen. ADHD-oireinen nuori saattaa olla ahdistunut tai masentunut tai hänellä voi olla jokin muu liitännäishäiriö, joka vaikeuttaa diagnoosin asettamista. Osassa liitännäissairauksia useat oireet ovat ADHD-oireiden kaltaisia, joten joskus niitä hoidettaessa saattaa olla vaarana, että taustalla oleva ADHD jää tunnistamatta.

Kaikille nuorille on tärkeää tulla hyväksytyksi omana itsenään ja saada onnistumisen kokemuksia. Kodin, koulun ja kavereiden tuki sekä myönteinen huomio auttavat itsenäistyvää nuorta vahvistamaan itsetuntoaan sekä luomaan ja ylläpitämään unelmia tulevaisuuden suhteen.

Jotta tavoitteet opinnoissa ja muussa elämässä saavutetaan, tulee ADHD-oireisten nuorten olla myös itse valmiita ottamaan vastuuta voittaakseen haasteensa ja hyödyntääkseen vahvuuksiaan. Näitä ADHD-oireisten nuorten vahvuuksia ovat usein esimerkiksi luovuus ja nokkeluus, taitavuus keksiä poikkeuksellisia ratkaisuja, hauskuus, nopeaälyisyys ja empaattisuus, avuliaisuus ja oikeudenmukaisuus sekä sitkeys ja määrätietoisuus omissa projekteissaan.

ADD (tarkkaavuushäiriö) nuorella -artikkeli

ADHD Mitä minun tulee tietää?! Vol 1

ADHD Mitä minun tulee tietää?! Vol2

ADHD Vad bör jag veta?! Vol1

ADHD Vad bör jag veta?! Vol2