ADHD:n lääkkeetön hoito jakautuu useaan eri osa-alueeseen ja se voi olla huomattavan erilaista henkilöstä riippuen. Hyvä lääkkeetön hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti huomioiden ADHD-oireiden määrä, voimakkuus ja mahdolliset oheissairaudet. Erityisesti ympäristöön liittyvät tukitoimet ovat merkittävässä roolissa arjen sujuvuuden kannalta. Eri tilanteet, tehtävät ja toiminnot kotona, koulussa, töissä ja vapaa-ajalla olisi hyvä suunnitella siten, että ympäristö tukee ADHD-oireisen henkilön tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjausta.
Vastuu ADHD-oireisen lapsen tai nuoren tarvitsemien tukitoimien järjestämisestä on ensisijaisesti asuinpaikkakunnan peruspalveluilla (päivähoito/koulu/sosiaalitoimi). Tiivis yhteistyö vanhempien tai huoltajien kanssa on tärkeää, jotta ADHD-oireisen henkilön erityistarpeet tulevat riittävän hyvin huomioiduksi. Tukitoimien saaminen ei edellytä diagnoosia, ja ne voidaan ottaa käyttöön heti, kun neuvolassa, päivähoidossa, koulussa tai kotona havaitaan toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Aikuinen voi saada tarvitessaan tukea erilaisista työ- ja oppimisjärjestelyistä.
Eri kuntoutusmahdollisuuksia voidaan käydä läpi esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai oman hoitavan lääkärin kanssa. Lisäksi potilasyhdistykset jakavat tietoa eri vaihtoehdoista.
ADHD:n tukitoimia ja lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa:
Potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio)
Psykoedukaation tavoitteena on lisätä ADHD-oireisen henkilön ja hänen perheensä tai muun lähiympäristön ymmärrystä ADHD:sta ja sen mahdollisimman hyvästä hallinnasta jokapäiväisen elämän puitteissa.
Päivähoito- ja koulujärjestelyt
Päivähoidon järjestelyjen tavoitteena on tukea ADHD-oireisen lapsen kehitystä; kasvua ja oppimista. Käytännössä järjestelyt tarkoittavat esimerkiksi pienempää ryhmäkokoa ja henkilökohtaista tukea. Koulujärjestelyjä voivat olla esimerkiksi tukiopetus, henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, koulumuodon valinta, erityisopetus tai koulunlykkäys. Sekä päivähoidon että koulun tukitoimien tarkoituksena on vähentää ADHD-oireiden haittaavuutta sekä niitä voimistavia toimintaympäristöön, tilanteisiin ja tekemiseen liittyviä tekijöitä. Näin voidaan mahdollistaa taitojen ja onnistumisen kokemusten esille saaminen. Pienetkin ympäristöön tehtävät muutokset vaikuttavat nopeasti ADHD-oireiseen lapseen tai nuoreen positiivisella tavalla.
Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta
Ohjeiden tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren ohjaamista sekä vanhemmuutta. Kirjallisia kasvatusta ja vanhemmuutta tukevia oppaita löytyy esimerkiksi ADHD-liitosta ja ADHD-keskuksesta.
Psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin antama ohjaus tai terapia
Tavoitteena on lievittää mm. mahdollisia kielellisiä ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia sekä poikkeavan aistisätelyn, motoriikan ja hahmottamisen häiriöitä.
Sosiaalitoimen tukimuodot
Sosiaalitoimen tukimuotojen tarkoituksena on tukea ADHD-oireista lasta tai nuorta sekä hänen perhettään. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukihenkilö tai –perhe, perhetyö jne.
Vanhempainohjaus
Vanhempainohjauksen tavoitteena on parantaa koko perheen tilannetta. Sen avulla pyritään parantamaan vanhempien keinoja ohjata ADHD-oireisen lapsen tai nuoren käyttäytymistä sekä lisätä ymmärrystä ADHD:sta. Yleensä myös sisarukset voivat osallistua vanhemmille tarkoitettuun ohjaukseen. Kun koko perhe puhaltaa yhteen hiileen, ristiriitoja ja stressiä on paljon helpompi välttää. Katso esimerkiksi Perhekoulu POP .
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yleinen psykoterapian muoto, jonka tavoitteena on oppia pois vääränlaisista toimintamalleista. Terapia auttaa ADHD-oireista henkilöä selviytymään erilaisissa tilanteissa sekä säätelemään tunteita, jotta esimerkiksi pienet vaikeudet eivät aiheuta raivostumista. Käyttäytymistä harjoitellaan yksilö- tai ryhmäterapiassa.
Toimintaterapia
Toimintaterapia on toiminnan, neuvonnan ja ohjauksen avulla annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea ADHD-oireisten henkilöiden kokonaiskehitystä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä motorisia- ja hahmottamisvalmiuksia. Terapiaa on mahdollista saada yksilö- tai ryhmäterapiana sekä ohjauksellisena interventiona.
Neuropsykiatrinen valmennus eli ADHD-coaching
Neuropsykiatrisen valmennuksen keskeinen osa on käytännönläheinen ohjaus, jonka tavoitteena on arjen ongelmatilanteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin. Tästä johtuen valmennus tapahtuu pääsääntöisesti ADHD-oireisen henkilön omassa ympäristössä.
Neuropsykologinen kuntoutus
Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on ADHD-oireisen henkilön toiminta- ja oppimiskyvyn koheneminen sekä itsetunnon ja tunteiden säätelyn kehittyminen. Toiminnanohjauksen taitoja tuetaan suoran harjoittelun, ympäristöön vaikuttamisen ja kompensoivien toimintojen harjoittelun avulla. Kuntoutuksen tavoitteet suunnitellaan aina yksilöllisesti. Neuropsykologinen tutkimus kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteiden määrittelemiseksi tehdään aina ennen kuntoutuksen aloittamista.
Sopeutumisvalmennuskurssit ja vertaistuki
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea kurssilaisten hyvinvointia tarjoamalla apua arkielämän haasteisiin, kohentamalla toimintakykyä ja tukemalla omia voimavaroja. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat suunnitelmallista ryhmämuotoista kuntoutusta ADHD-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssien tärkeä elementti on vertaistuki, jonka tavoitteena on auttaa ADHD-oireisia henkilöitä selviytymään paremmin arjen haasteista. Vertaistukiryhmässä on tarkoituksena jakaa kokemuksia, neuvoja ja tukea samojen haasteiden ja kokemusten omaavien henkilöiden kesken.
