ADHD voi jatkua aikuisiällä samankaltaisena kuin nuoruudessa, mutta useammin se muuttaa muotoaan. Aikuiseksi kasvettaessa on yleistä, että ylivilkkaus vähenee entisestään ja muuttuu enemmänkin sisäiseksi levottomuudeksi. Kertyneen elämänkokemuksen ansiosta usein myös impulsiivisuuden ja tarkkaamattomuuden aiheuttamat haasteet pysyvät paremmin hallinnassa. ADHD ei siis häviä mihinkään iän myötä, mutta lähes puolella ADHD-oireisista lapsista ja nuorista oireet lievittyvät aikuisuuteen siirryttäessä niin, etteivät ne tuota enää merkittävää haittaa arjessa. Toki ADHD-oireet voivat iän myötä myös vaikeutua.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä pidetään kehityksellisenä häiriönä, joka ilmenee jo lapsuudessa. Osa ADHD-oireisista henkilöistä saa diagnoosin kuitenkin vasta aikuisena, kun oirekuva alkaa haitata selvästi enemmän elämää. Aikuisen ADHD-diagnoosi edellyttää useimmiten kattavaa psykiatrista tutkimusta ja muiden oireilua aiheuttavien tekijöiden poissulkemista. Diagnosointia hankaloittaa usein ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyvät muut häiriöt, jotka ovat voineet kehittyä itsenäisesti tai ADHD:n seurauksena. Näitä liitännäishäiriöitä voivat olla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt, uniongelmat ja päihdeongelmat.
ADHD-oireisella aikuisella on usein vahvuuksia, jotka moni muukin haluaisi itselleen.
ADHD-oireisen aikuisen arkea haittaavat yleensä eniten tarkkaavaisuuden haasteet. Käytännössä nämä saattavat näkyä vaikeutena keskittyä olennaisiin asioihin, vaikeutena keskittyä pitkään ilman ajatusten harhailua, lisääntyneenä hajamielisyytenä sekä vaikeutena suorittaa tehtäviä määrätietoisesti ja tehokkaasti. Lisäksi ajanhallinnassa on usein ongelmia. Edellä mainitut haasteet vaikeuttavat opiskelua ja työelämää, vaikka ADHD ei välttämättä ole este niissä menestymiselle. Esimerkiksi opiskeluun on mahdollista saada erilaisia tukitoimia, kun kertoo haasteistaan avoimesti. Myös työssä pärjäämiseen voi vaikuttaa useilla eri keinoilla, joihin saa vinkkejä muun muassa neuropsykiatriselta valmentajalta tai potilasjärjestöstä.
ADHD-oireiset aikuiset ovat usein kärsimättömiä ja ottavat turhia riskejä esimerkiksi liikenteessä, työelämässä ja ihmissuhteissa. Avioerojen ja ihmissuhteissa ilmenevien konfliktien määrä onkin ADHD-oireisilla henkilöillä muita korkeampi tunne-elämään ja stressinhallintaan liittyvistä haasteista johtuen. ADHD asettaa haasteita myös vanhemmuuteen ja arjen rutiineihin. ADHD-oireisilla äideillä ja isillä, joilla on itsellään vaikeuksia organisoida arkeaan, on usein myös vaikeuksia asettaa lapsilleen selkeitä sääntöjä ja rajoja. Vanhemman ADHD-oireet eivät kuitenkaan ole este rakastavalle ja vastuulliselle vanhemmuudelle.
ADHD-oireisella aikuisella on tavallista suurempi taipumus kehittää erilaisia riippuvuuksia (esimerkiksi päihteet ja pelit), kuin aikuisilla keskimäärin. Alisuoriutuminen opinnoissa tai työelämässä, vastoinkäymisten vuoksi alentunut itsetunto ja siitä mahdollisesti seuraava välttämiskäyttäytyminen voivat lisätä riskiä syrjäytymiseen. ADHD:ta itsellään tai läheisellään epäilevän aikuisen kannattaa hakea rohkeasti apua, sillä oikean hoidon avulla voidaan parantaa merkittävästi elämänlaatua ja välttää turhaa inhimillistä kärsimystä. Haasteistaan huolimatta ADHD-oireiset aikuiset ovat usein luovia ja kekseliäitä, herkkiä ja huolehtivaisia, viehättäviä ja rakastettavia sekä todella rehellisiä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka moni muukin haluaisi itselleen.