ADHD – elämä diagnoosin jälkeen?

ADHD – elämä diagnoosin jälkeen?

Sopeutuminen

Adhd -diagnoosin saaminen, elämän missä vaiheessa tahansa, tuo usein mukanaan muutoksia. Adhd diagnoosi saattaa vaikuttaa itsetuntoon, ja ajatuksiin omasta itsestä,  monin eri tavoin. Moni tarvitsee asian sulattelua, eli sopeutumista siihen, että itsellä on todettu neuropsykiatrinen häiriö.

Lapsena tai nuorena saatuun diagnoosiin saattaa olla helpompi tottua, ja hyväksyä osaksi omaa itseä,   kun kasvu ja kehitys ovat vielä muutoinkin kesken. Lisäksi vanhemmat, ammattilaiset ja koulu huolehtivat ja auttavat sopeutumisessa.

Aikuisena saatu diagnoosi herättää usein enemmän ajatuksia ja tunteita. Elämää on jo jonkin verran takana ja tietysti myös paljon edessä. Adhd:n merkitys oman elämän valinnoille ja tapahtumille saattaa mietityttää. Mikä osuus Adhd:lla onkaan ollut elämääni? Ja mikä merkitys sillä on tulevaan elämään, työsuhteiden tai ihmissuhteiden kannalta?

Toisaalta monet aikuiset ovat saattaneet aavistella tai epäillä Adhd:ta jo kauan ennen, kuin se on diagnosoitu. Siksi Adhd:n toteaminen saattaa myös tuoda helpotuksen tunteen siitä, että saa selityksen joillekin sellaisille piirteille, omassa itsessä ja tekemisessä, joita on saattanut ihmetellä tai pohtia.

Olivatpa ajatuksesi ja tunteesi minkälaisia tahansa; hämmentyneitä, helpottuneita, stressaantuneita tai toiveikkaita -tai kaikkia näitä. Tärkeintä on kuunnella ja arvostaa, juuri sitä omaa suhtautumistapaa.

 

Muille kertominen

Adhd:sta kertominen muille, ystäville, työkavereille tai perheenjäsenille, saattaa myös mietityttää ja jopa jännittää. Kenelle kaikille kertoisin?  Miten muut asiaan suhtautuvat? Tieto läheisen Adhd -diagnoosista saattaa aiheuttaa samalla tavalla hämmentyneitä tai selkeyttäviä tunteita, kuin itse Adhd -diagnoosin saaneellekin ihmiselle.

Pohdinnat menneisyydestä ja tulevaisuudesta liittyvät yhtälailla perheenjäseniin, kuin sinuunkin. Näistä tunteista on hyvä puhua yhdessä läheisten kanssa, jos vain mahdollista, sillä se auttaa sinua ja läheisiäsi sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Työpaikalla Adhd:sta voi olla hyvä kertoa, mikäli se vaikuttaa työkykyysi. Työterveyshuollosta saa usein myös tukea ja neuvoja Adhd:n ja työhön liittyvissä kysymyksissä.

 

Mihin olen oikeutettu?

  • Lääkinnällinen kuntoutus:

Adhd on lääketieteellisesti määritelty neuropsykiatrinen häiriö. Se tarkoittaa sitä, että sinulla on oikeus saada lääketieteellistä hoitoa, sekä apua oman kuntoutuksesi suunnitteluun. Lääkehoidon lisäksi hoitoon kuuluu usein psykoterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen ja toimintaterapian tarpeen arviointi. Kuntoutuksen voi maksaa Kela tai työeläkevakuutusyhtiö.

 

  • Muu psyko-sosiaalinen tuki:

Lääketieteellisen hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi voit saada tukea tilanteeseesi Kelan ja ADHD-liiton yhteisesti järjestämiltä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilta.

Mikäli, että kykene työskentelemään tai opiskelemaan kuntoutuksen aikana, voit saada taloudellista tukea Kelan tai eläkevakuutusyhtiön kautta.  Adhd-liiton sivuilta löytyy hyvä kooste Adhd -aikuisen sosiaaliturvasta

Lapsiperheen arkeen voi saada tukea esim. neuvolan tai kunnan sosiaalitoimen kautta.

  • Ammatillinen kuntoutus:

Lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi työkykyäsi tai työhön paluutasi voidaan selvittää ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Ammatillisen kuntoutuksen tarpeellisuus selvitetään joko työterveyshuollossa tai sinua hoitavassa terveydenhuollon yksikössä.

 

Neuropsykiatrinen valmentaja Minna Laitinen

TYKS Psykiatria

Huhtikuu 17, 2018

 

Lähteet/Lisätietoa:

Tietoa sosiaaliturvasta, ADHD-liitto.  http://www.adhd-liitto.fi/tukea/tietoa-sosiaaliturvasta

Dufva V, Koivunen M (toim.). ADHD – Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. PS-kustannus, 2012.

My ADHD and me: Identifying with and distancing from ADHD http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19012276.2016.1267916?src=recsys

Virta M, Salakari A. ADHD-aikuisen selviytymisopas. Tammi, 2012

Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0