ADHD ja työelämä

ADHD ja työelämä

ADHD, eli lapsuudessa alkanut aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, esiintyy lähes 4% aikuisista ja hoitamattomana voi johtaa erilaisiin haasteisiin työelämässä. Tässä kirjoituksessa ADHD:lla viitataan myös tarkkaavaisuushäiriöön ilman yliaktiivisuusoireita (ADD).

 

Keskittymisvaikeudet ovat yleisiä

Keskittyminen edellyttää tarkkaavuuden suuntaamista valittuun kohteeseen ja huomion ylläpitämistä. Keskittyminen vaikeutuu, jos huomio karkailee ympäristön ärsykkeisiin, kuten näkö- ja kuulohavaintoihin, tai oman mielen sisältöön, kuten ajatuksiin.

Työelämän nopeutuva muutos, työn siirtyminen sähköisiin jatkuvasti päivittyviin ja vaihtuviin tietojärjestelmiin, kiire ja toistuvat keskeytykset lisäävät työn kuormittavuutta. Yhä useampi kokee ajoittain vaikeuksia keskittyä työssä. Väsymys, kipu ja huolet aiheuttavat lähes poikkeuksetta keskittymisvaikeuksia. Moniin aineenvaihduntasairauksiin, hermostosairauksiin ja suurimpaan osaan mielenterveydenhäiriöistä liittyy keskittymisen ongelmia. Syynä voi olla myös päihteet tai sairauksien hoitoon määrätyt lääkkeet.

ADHD:ssa liiallinen ja haittaa aiheuttava keskittymisvaikeus, ylivilkkaus tai impulsiivisuus on esiintynyt jo lapsuudesta lähtien eivätkä ongelmat selity muilla syillä. Toki ADHD-potilaankin oireet voivat olla välillä vähäisempiä ja vaikeutua esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa. Oireet voivat ymmärrettävästi lisääntyä samoista syistä, joiden tiedetään yleensä aiheuttavan keskittymiskyvyn heikkenemistä.

ADHD-aikuisen keskittyminen voi sujua itseä kiinnostaviin aiheisiin poikkeuksellisenkin hyvin. Tyypillistä on kuitenkin tarkkaavuuden häiriöherkkyys, jolloin työskentely levottomassa ympäristössä, kuten avokonttorissa, voi olla hankalaa tai tehotonta. Yksityiskohtien huomioiminen ja ohjeiden seuraaminen on usein puutteellista ja ohjeita joutuu kyselemään uudelleen tai olennainen tieto on voinut jäädä saamatta. Työskentelytapa voi olla nopea ja virhealtis tai hidas ja jumiutuva. Osalla potilaista esiintyvä ylikeskittyminen voi ilmetä tuntikausia kestävänä yhteen asiaan uppoutumisena, jolloin muut työt voivat jäädä tekemättä tai esimerkiksi tauot pitämättä.

 

Toiminnanohjaus

Tavoitteellinen toiminta edellyttää, että pystymme ideoimaan, hahmottamaan eri työvaiheita, laatimaan aikatauluja ja suunnitelmia, aloittamaan ja ylläpitämään toimintaa ulkopuolisista häiriötekijöistä huolimatta, säätelemään ja arvioimaan omaa käyttäytymistä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmia tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkkaavuus on yksi toiminnanohjauksen osa-alue, mutta ADHD:ssa toiminnanohjauksen puutteet voivat ilmetä laajemminkin.

Tarkkaavuuden ja työmuistin ongelmat voivat ilmetä puhuttujen ja luettujen asioiden, sovittujen tapaamisten sekä tavaroiden unohteluna. Aloitteisuuden ongelmat johtavat verkkaisuuteen, asioiden lykkäämiseen ja vitkasteluun. Esimies tai työkaverit voivat tulkita tämän laiskuudeksi tai saamattomuudeksi. Toimien järjestelemisen vaikeus johtaa usein tehottomaan ajankäyttöön, työvaiheita voi jäädä väliin, asioita voi joutua tekemään moneen kertaan tai tavoiteltu lopputulos voi jäädä saavuttamatta.

 

Ylivilkkaus, impulsiivisuus ja käyttäytymisen säätely

Ylivilkkaus ja impulsiivisuus lievittyy usein iän myötä. Aikuisiällä useimmilla potilailla esiintyvä rauhattomuuden tunne ja vaikeus rentoutua voi haitata työntekoa ja työstä palautumista. Jos levoton liikehdintä ja vaikeus istua pitkään paikallaan jatkuu vielä aikuisuudessa, moni hakeutuu mieluummin fyysiseen tai liikkuvaan työhön ja ajatus säännöllisestä toimistotyöstä tuntuu jopa mahdottomalta. Taipumus muiden keskeyttelyyn tai ylettömän runsaaseen puheliaisuuteen voi tehdä myös muiden työskentelystä tehotonta ja johtaa työyhteisössä ristiriitoihin.

Monella ADHD-potilaalla on vaikeuksia tunnetilojen ja käyttäytymisen säätelyssä. Työpaikalla häiriöt voivat näyttäytyä ärtyneisyytenä, turhautuneisuutena, nopeina mielialanvaihteluina ja sopimattomana käytöksenä. Epäonnistumisten ja vastoinkäymisten sietäminen voi olla heikentynyt.

 

ADHD ja ammatinvalinta

Omia vahvuuksiaan ja rajoitteitaan kannattaa pohtia pyrkiessään itseä kiinnostaviin opintoihin ja ammatteihin. Terveydentila on yksi työn sopivuuteen vaikuttavista ominaisuuksista – esimerkiksi hengityselinsairaudet, allergiat, selkä- ja nivelsairaudet, hermostosairaudet tai mielenterveydenhäiriöt voivat rajoittaa suoriutumista joistain työn vaatimuksista tai työolosuhteet voivat muodostua liian raskaiksi terveydentilalle. Ammatinvalintaa tehdessä kannattaa tutustua alan tyypillisiin työtehtäviin ja työolosuhteisiin.

Työssä voi olla erityisiä terveydellisiä vaatimuksia, kuten liikenne- ja turvallisuusalalla. ADHD yhdistyy selvästi kohonneeseen liikenneonnettomuusriskiin ja tutkimusten perusteella aikuisen lääkehoito voi vähentää riskiä merkittävästi. Aikuisen ADHD on este liikennelentäjän tai raidekuljettajan ammattiin. Tieliikenteessä ADHD-aikuinen voi lääkehoidon turvin pärjätä ongelmitta yksityisajossa, ja häiriö on harvoin este ajokortin saamiselle. Ammattimaisessa henkilöliikenteessä tai raskaan ajoneuvon kuljettajana työskentelyyn liittyy usein vaativia ajo-olosuhteita ja suuronnettomuuden vaara, jolloin tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden vuoksi voi olla tehtävään sopimaton. Turvallisuus- ja pelastusalalla oireet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, eikä moniin työtehtäviin välttämättä sovellu.

 

Työn vaaroilta ja kuormitustekijöiltä suojautuminen

Työpaikoilla esiintyy erilaisia sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita, kuten melu, kemikaalit tai yötyö. Työntekijän terveydentilatekijöillä ja altistumisen määrällä on merkitystä työperäisen sairauden kehittymisessä. ADHD ei koskaan ole ehdoton este työskennellä altisteisessa työssä, mutta työn terveyshaittojen ehkäisy edellyttää huolellisuutta ja ohjeiden noudattamista. Rakennusalalla ja tehtaissa on lukuisia eri terveysvaaroja ja vakavankin tapaturman riski. Pysyvä kuulovaurio voi tulla jo yhdestä altistumisesta impulssimelulle, kuten aseen laukaisusta. Kemikaaleja esiintyy esimerkiksi paino- ja maalaustöissä, hitsauksessa, monissa tuotantoprosesseissa, kampaamo- ja kosmetiikka-alalla sekä siivous- ja laitoshuollossa. Kemikaalityössä käyttöturvatiedotteisiin tutustuminen on tärkeää, sillä kemikaaleilla voi olla ihokosketuksessa tai hengitysilmaan vapautuneena myrkyllisiä tai allergisoivia vaikutuksia ja paljon muita vaaraominaisuuksia. Turvalliset työtavat ja suojainten käyttö on aina edellytys tapaturmavaarallisessa työssä.

Yötyö ja vuorotyö on yleistä esimerkiksi hoito- ja palvelualoilla, ravintoloissa ja kaupan alalla. Kolmivuorotyössä tai päivystystyössä on suurempi riski unirytmin häiriintymiselle ja univajeen kehittymiselle. Pelkkää yötyötä tekevillä esiintyy yleensä enemmän päiväväsymystä ja nukahtamisvaikeuksia. Moni ADHD-potilas kärsii nukahtamisvaikeuksista, viivästyneestä unirytmistä tai päiväväsymyksestä ja työajoilla voi olla paljonkin merkitystä työssä jaksamiselle. Viivästyneestä vuorokausirytmistä kärsivälle varhaiset aamuvuorot sopivat usein huonosti ja osa viihtyy paremmin ilta- tai yötyössä. Vuorotyön siedettävyydessä on väestötasollakin merkittävää vaihtelua, mutta hyvällä työvuorosuunnittelulla voidaan tukea palautumista ja työkykyä. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin ja joustava työaika helpottaa usein arkea.

 

Hoito, kuntoutus ja työkyky

Lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden haasteet ADHD-potilaalla voivat olla hyvin erilaiset ja myös kuntoutuksen tai lääkehoidon tarve voi muuttua. Hoitamattomana ADHD johtaa tyypillisesti opiskelu- ja työkyvyn alenemaan, vaikka osalla oireet väistyvät eikä aikuisiällä häiriötä enää ole todettavissa. Ongelmien jatkuessa opintojen keskeytyminen ja työuran rikkonaisuus on tavallista. Vaikeudet tekevät työelämästä kuormittavampaa, mikä voi johtaa toistuviin uupumisiin. Tarkkaavuuden häiriötä epäillessä ei kannata lykätä hoitokontaktiin hakeutumista siinä pelossa, että todettu ADHD rajoittaisi tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ongelmien tunnistaminen, huolellinen diagnostiikka ja yksilöllisesti laadittu hoito- ja kuntoutussuunnitelma antaa ADHD-potilaalle mahdollisuuden täysipainoiseen työelämään kiinnostavassa ja omia vahvuuksia hyödyntävässä ammatissa. Aikuisenakin todetun häiriön asianmukainen hoito ja kuntoutus voi parantaa työkykyä merkittävästi.

 

Työterveyshuollon erikoislääkäri Armi Saari

Marraskuu 8, 2018

 

Kirjallisuutta ja lisätietoa:

Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J ja Virtanen M. Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 2014;69:3441–48.

Koski A, Leppämäki S. Aikuisen ADHD – diagnoosista hoitoon. Suom Lääkäril 2013;68:3155–61.

Saari A, Sainio M, Leppämäki S. Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys. Suom Lääkäril 2016;71:2331—36.

Trafi 

Työterveyslaitos www.ttl.fi (työkykyinen työntekijä, turvallinen työympäristö)

Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0