ADHD:n optimaalisella lääkehoidolla on usein merkittävä vaste potilaan oireisiin. Tavallista kuitenkin on, että etenkin nuoret ja aikuiset kokevat kliinisesti merkittäviä oireita vielä optimoidun lääkehoidon aloituksen jälkeen (1). Osa potilasta ei hyödy lääkehoidosta tai haittavaikutukset rajoittavat käyttöä. Ei-lääkkeellisen kuntoutusmuodon valinta tehdään yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat mm. ADHD:n vaikeusaste ja samanaikaissairastavuus. Lääkehoidon yhdistäminen kuntoutukseen saattaa parantaa ADHD:n hoitovastetta merkittävästi.
Neuropsykiatrinen valmennus, coaching (2,3) on ADHD-nuoren tai aikuisen arkeen tuotua käytännönläheistä neuvontaa ja ohjausta. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, kuten nuoren tai aikuisen arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.
Kuntoutusta antaa yleensä terveysalan ammattilainen, coach – jolla on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Yksilökuntoutuksessa voidaan räätälöidä potilaan tavoitteet ja niiden toteutus yksilöllisesti. Valmennuksen perustana voi olla mm. käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä tai ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, joiden avulla pyritään tukemaan ADHD-nuoren omia valmiuksia. ja tukemaan puutteellisia tunnetaitoja ja toiminnanohjausta.
Itsenäistyvällä nuorella valmennuksen tavoitteena voi olla vaikkapa saada opiskelu- tai työpaikka. Neuropsykiatrinen valmennus voi tapahtua myös nuoren tai aikuisen omassa opiskelu- ja toimintaympäristössä. Valmennuksessa tuetaan aktiivisesti tavoitteiden saavuttamista, annetaan palautetta suoriutumisesta ja pyritään löytämään uusia toimintatapoja(4).
Neuropsykiatrista valmennusta on tarjolla jo julkisen sektorin järjestämänä, mutta selkeiden hoitopolkujen ja kustannusten huomioisen tarve yhteiskunnassa on olemassa.
Neuropsykologinen kuntoutus soveltuu mm. tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja impulssikontrollin vaikeuksista kärsiville. Kognitiivisten ongelmien ohella voidaan kuntouttaa myös tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia.
Neuropsykologista kuntoutusta voidaan harkita erityisesti silloin, kun potilaalla on todettavissa ADHD:n tyypillisesti liittyviä erityishäiriöitä, kuten oppimisvaikeuksia. Neuropsykologisen kuntoutuksen tarpeen arviointi on mielekästä tehdä neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa vaikeuksien tarkempi luonne ja siten kuntoutuksen fokus tarkentuu. Tavoitteena kuntoutuksessa voi olla vaikkapa nuoren työllistyminen ja itsenäistymiskehityksen tukemien ja itsetuntemuksen vahvistuminen. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää psykoterapeuttisia menetelmiä.
Neuropsykologinen kuntoutus keskittyy ADHD:ta sairastavan potilaan ydinoireisiin, mm. tarkkaavuuden, työmuistin ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin. Toiminnanohjauksen taitoja kehitetään harjoittelun, ympäristöön vaikuttamisen ja kompensoivien toimintojen harjoittelun avulla. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan pyrkiä tunnistamaan keskittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja opetella uusia, paremmin toimivia toimintatapoja puutteelliseen tunteidensäätelyyn, ajanhallintaan tai oppimisstrategioihin. Neuropsykologinen kuntoutus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin samaan ryhmään pyritään kokoamaan ADHD-henkilöitä, joilla on samankaltaisia pulmia. Neuropsykologinen kuntoutus on KELAn tukemaa toimintaa ja sitä voidaan anoa esimerkiksi KELAn harkinnan varaisena kuntouksena tai maksusitoumuskäytännön kautta.
Psykososiaaliset hoitomuodot
ADHD-nuorten ja aikuisten kohdalla tärkeimmät ja eniten tutkimusnäyttöä omaavat hoitomuodot ovat kognitiivinen psykoterapia (CT) ja kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT). Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu kognitiiviseen malliin oireiden taustasta ja oppimisteorioihin(5). Kielteisten ajatusten ja uskomusten muuttaminen ja uusien, toimivampien käyttäytymismallinen kehittäminen (CBT) pyritään mm. kotitehtävien avulla. Kertynyt tutkimusnäyttö puoltaa terapian vaikutusta oireiden lievittymisessä, sekä myös lyhyempien interventioiden tehokkuutta (6-8). Terapia saattaa olla hyvä ratkaisu, etenkin mikäli ADHD:n liittyy mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Psykoterapiaan hakeudutaan yleensä Kelan tukemana, ja se voi olla luonteeltaan lyhytkestoinen tai pitkäkestoinen (1-3v) hoito. Psykodynaamista ja -analyyttista yksilöpsykoterapiaa on tutkittu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten hoidossa, mutta tutkimusnäyttö hoidon tehosta on vielä vähäistä.
ADHD- nuorille ja aikuisille on saatavilla myös toimintaterapiakuntoutusta, sopeutumisvalmennuskursseja ja vuorovaikutteisia verkko-ohjelmia.
LKT, psykiatrian erikoislääkäri Elina Sihvola
Helmikuu 2, 2015
Kirjallisuutta:
1. Safren SA, Otto MW, Sprich S, Winett CL, Wilens T, Biederman J. Cognitive-behavioral therapy for ADHD in medication-treated adults with continued symptoms. Behaviour Research and Therapy Volume 43, Issue 7, 2005, Pages 831–842.
2. Kubik JA. Efficacy of ADHD coaching for adults with ADHD. Atten Disord 2010;13:442-53. Murphy K. Psychosocial treatments for ADHD in teens and adults: a practice-friendly review. J Clin Psychol 2005;61:607-19
3. Goldstein S. Coaching as a treatment for ADHD. J Atten Disord 2005;9:379-8i.
4. Käypä hoito-suositus (ADHD, lapset ja nuoret).
5. Virta M, Vedenpää A, Grönroos N ym. Adults with ADHD benefit from cognitive-behaviorally oriented group rehabilitation: a study of 29 participants. J Atten Disord 2008;12:218–26
6. Moriyama TS, Polanczyk GV, Terzi FS ym. Psychopharmacology and psychotherapy for the treatment of adults with ADHD – a systematic review of available meta-analyses. CNS Spectr 2013 (julkaistu verkossa 6.6.2013).
7. Vidal-Estrada R, Bosch-Munso R, Nogueira-Morais M ym. Psychological treatment of attention deficit hyperactivity disorder in adults: a systematic review. Actas Esp Psiquiatr 2012;40:147–54.
8. Virta M, Salakari A, Antila M ym. Short cognitive behavioral therapy and cognitive training for adults with ADHD – a randomized controlled pilot study. Neuro- psychiatr Dis Treat 2010;6:443–53.